Keinupolttopallo.html



Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Keinupolttopallo on polttopallon variaatio, jossa poltettavat istuvat keinussa. Peli tunnetaan myös ainakin nimillä keinupiru (1970-luku), keinupehvis, keinupeffis tai -pehmis, keinumatti, keinupolttis, keinupallo, keinuboltsi, keinussi, keinari, keinupersis, persis ja keinusuutari. Keinupolttopallon säännöt vaihtelevat alueittain.

muokkaa Säännöt

muokkaa Polttajat ja keinujat

Pelissä on yksi tai useampi polttaja, ja kaksi pelaajaa taas istuu keinuissa (riippukeinuja on leikkipaikoilla yleensä aina kaksi vierekkäin). Keinujen etupuolella toimiva etupolttaja yrittää polttaa keinussa olevia heittämällä näitä pallolla. Mikäli pallo osuu keinujaa muuhun ruumiinosaan kuin päähän, polveen tai polven alapuolelle, leikkijä palaa, ja etupolttaja ottaa hänen paikkansa keinussa. Keinussa olijoiden keinumisesta on eri sääntöjä. Joissakin säännöissä tietty keinumisvauhti on pakollista, toisissa taas ei, koska keinuminen rajoittaisi heidän mahdollisuuksiaan suojautua polttamiselta.

muokkaa Polttajien lukumäärä

Jos polttajia on vain yksi, hän on keinujen molemmilla puolilla. Jos polttajia on kaksi, on toinen polttaja takapolttaja ("etumatti" ja "takamatti"). Takapolttaja ei voi polttaa keinujia suoraan takaapäin vaan hänen on heitettävä pallo keinujen riman ylitse. Takapolttaja voi myös yrittää heittää pallon etupolttajalle, jolloin etupolttaja voi päästä etuviivaa (josta tarkemmin alempana) lähemmäksi keinujia, joskin myös keinujat voivat yrittää potkaista riman ylittävää palloa. Takapolttajia voi olla kaksi, jolloin he jakavat alueen kahtia. Toinen takapolttaja on tällöin ylempiarvoinen. Palanut keinuja siirtyy aina alempiarvoiseksi takapolttajaksi, ja tällöin alempiarvoinen takapolttaja siirtyy ylempiarvoiseksi, ja ylempiarvoinen takapolttaja siirtyy etupolttajaksi.

muokkaa Polttaminen kopeilla, puolareilla ja nelareilla

Keinuja voi palaa myös, jos joku polttajista saa hänen torjumansa pallon suoraan lennosta kiinni. Jos polttaja saa pallon kiinni yhden pompun jälkeen, saa keinuja tililleen puolipalon ("puolarin", "puokin" tai "puolkun"). Vastaavasti kahden pompun jälkeen tulee neljäsosapalo ("nelari" tai "nelkku"). Jos puolareista tai nelareista muodostuu yksi kokonainen palo (esimerkiksi kaksi puolaria tai neljä nelaria), keinuja palaa. Tällä tavalla keinujan polttava takapolttaja pääsee suoraan keinuun. Neljäosapaloja ei käytetä kaikissa säännöissä.

muokkaa Keinusta irtautuminen

Keinussa olija voi poistua keinuistaan, mutta tällöin hän palaa, mikäli jollain etupolttaja on etuviivalla, ja hän huutaa "Irti!" tai joissain versioissa silloin, kun jollain polttajalla on pallo kädessään. Keinussa olija voi siis irtautua keinusta ja potkia polttajan heittämää palloa kauemmaksi. Palloa ei saa kuitenkaan potkia, jos se on polttajan kädessä tai jos pallo on maassa. Mikäli keinuja potkaisee maassa (tai polttajan hallussa) olevaa palloa, hän palaa.

muokkaa Etuviiva ja takaviiva

Etupolttaja aloittaa polttamisen (siis pallon heittämisen) joltain viivalta, joka on sopivan matkan päässä (noin viisi metriä) keinuista. Hän voi kuitenkin edetä lähemmäs keinujia, jos pallo kimpoaa keinujasta tai keinutelineestä viivan ja keinujen väliselle alueelle. Palloa ei kuitenkaan saa tahallaan heittää niin hiljaa, että pääsisi lähemmäs (tätä rikettä kutsutaan "lypsäämiseksi"), vaan pallo on joka kerta heitettävä keinujia kohden. Jos pallo joutuu etuviivaa kauemmaksi, voi polttaja aina palata viivalle pallon kanssa. Yksi hupi keinujilla on tietysti potkia palloa mahdollisimman kauas ja katsella tyytyväisinä, miten polttajat juoksevat sen perässä. Myös keinujen takana on monesti yhtä pitkän matkan päässä takaviiva, josta (taka)polttajat heittävät palloa.

muokkaa Suolaaminen

Lisäväriä peliin tuo suolaaminen. Se tarkoittaa, että keinujat voivat myös yrittää polttaa toisiaan esimerkiksi potkimalla (tai puskemalla päällä) ilmassa olevaa palloa toisiaan kohti. Riippumatta siitä, onko pallo polttajan heittämä vai jostain muusta kohteesta kimmonnut, keinujat palavat aina samoista paikoista. Joissain säännöissä suolaaminen on kiellettyä, ja suolaaja jää automaattisesti.

muokkaa Armikset

Lisäsääntönä mukana voi olla "armikset" (armonpalat, joskus myös: "elämät"). Tämä tarkoittaa, että jos keinussa oleva onnistuu juoksemaan johonkin ennalta sovittuun muutaman kymmenen metrin päässä olevaan paikkaan (esimerkiksi koskettamaan jotain tiettyä seinää tai puuta), hän saa yhden armiksen. Joskus armiksen saamiseen suunnitellaan reitti, jolloin esimerkiksi yhden puun koskettaminen ei riitä. Tällöin pelaajat voivat palaa juostessaan eri paikkojen välillä. Armis tarkoittaa, että jos keinuja palaa, hän menettää armiksen, mutta ei joudu polttajaksi. Armisten lukumäärää voidaan rajoittaa. Armiksen hakeminen voi onnistua, jos keinujat onnistuvat potkaisemaan pallon niin kauas, että polttajilta vie paljon aikaa tavoittaa se. Jos pallo lentää esimerkiksi piikkipensaaseen tai jonkun parvekkeelle, voi armisten hakeminen olla erittäin helppoa.

muokkaa Sääntömuunnelmia

Keinupolttopallon säännöistä on yhtä monta muunnelmaa kuin on peliporukoitakin. Yllä luetellut säännöt ovat peräisin Espoon Kilosta 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta (missä peli tunnettiin keinupehviksenä), mutta alla on lueteltu joukko tapoja, miten keinupolttopallon säännöt voivat vaihdella. Mitään "oikeita" sääntöjä peliin ei ole ja uusia keksitään koko ajan lisää.

muokkaa Keinujat

• Keinuissa keinuminen voi olla käytetyistä säännöistä riippuen myös pakollista (varsinkin renkaista tehdyissä keinuissa, joissa polttaminen voi muuten olla vaikeaa). Jos keinujen kehikon sivuosat ovat A:n muotoisia, voidaan sopia, että on keinuttava vähintään niin lujaa, että keinut käyvät joka keinahduksella sen A:n muotoisen osan ulkopuolella.
• Keinujat saavat joidenkin sääntöjen mukaan yrittää ottaa haltuun ja potkaista myös maassa olevaa palloa. Haltuunotto ja potkaisu täytyy kuitenkin tehdä pitäen kiinni keinun naruista. Polttaja ei saa ottaa haltuun keinun kehikon sisäpuolelle pysähtynyttä palloa.

muokkaa Polttaminen

• Joidenkin sääntöjen mukaan polttaja saa heittää uuden heiton pallon kiinniottopaikasta vain, jos hän sai poltettua puolarin. Nelareita ei ole, ja poltettaessa pelaaja puolareilla on kaksi puolaria saatava peräkkäisillä heitoilla.
• Joissakin säännöissä polttajan täytyy koskettaa pallolla maata ja olla etuviivalla huutaessaan "Irti!", jos hän haluaa polttaa keinustaan irtautuneen keinujan. Joskus huudahduksen tilalla on pelaajan nimi.
• Myös etupolttajia voi olla useita, jolloin takapolttajana ei tarvitse olla niin kauan.
• Takaviivaa ei joidenkin sääntöjen mukaan ole, ja takapolttajat saavat polttaa mistä tahansa keinujen takaa heittämällä pallon keinun ylätangon yli.
• Suolaaminen voi olla myös kiellettyä säännöistä riippuen - tällöin "suolaaja" palaa suolatessaan.
• Kolme kertaa peräkkäin samaa pelaajaa heitettäessä pelaajalle tulee "kuumis" ja hän voi koskea käsin palloon kunnes toiseen jätettävään on osuttu (Kuumiksessa voi olla myös aikaraja).

muokkaa Armikset

• Armiksia voi joissakin säännöissä hankkia myös esimerkiksi potkaisemalla pallon tarkasti johonkin tiettyyn kohteeseen tai keinun ylähirren yli.
• Joissakin säännöissä juoksemalla ennalta sovittuun kohteeseen ja takaisin pelaaja kerää "juoksuja". Armiksen (ampin) saa kun on kerännyt kolme juoksua. Polttajaksi joutuminen nollaa pelaajan juoksut. Voidaan myös sopia useita kierrettäviä kohteita ja antaa niille erilaisia juoksuarvoja niiden etäisyyksien perusteella (esimerkiksi puolen juoksun arvoinen lenkki tai kahden juoksun arvoinen lenkki).
• Voidaan myös sopia, että jos potkaisee pallon johonkin hankalaan paikkaan (esimerkiksi piikkipensaikkoon), saa puolipalon. Tämä tuo lisäriskejä "armiksien" hakemiseen.
• Armista hakeva juoksija voidaan joidenkin sääntöjen mukaan polttaa heittämällä pallo hänen tyhjän keinunsa narujen välistä.
• Armisten lisäksi, joissakin säännöissä on mahdollista saada myös hodu, jolloin pallon saa ottaa käteen, "rake" (rautanyrkki) tai kultanyrkki jolloin pallon saa kimmoittaa nyrkillä. Hodu ja kultanyrkki saadaan samalla tavalla kuin armis. On olemassa myös "haarniska", jonka saa juoksemalla pidemmän matkan kuin normaalisti. Tällöin jos on armikset loppu,

mutta on "haarniska", niin ei pala, jos joku onnistuu heittämään itseään polven yläpuolelle tai pään alapuolelle. "Haarniska"sääntö ei päde koppeihin, puokkeihin eikä nelareihin.

muokkaa Keinuttomat variaatiot

Keinupolttopallosta on olemassa lukuisia variaatioita, joissa keinut on korvattu esimerkiksi leikkikentän puisilla osilla (puupehvis/puupersis), tai keinun sijasta istutaan maassa (persmatti tai maapehvis/maapersis tai maasuutari). Myös jokin penkki tai leikkikentän iso riippuverkko voi olla keinun asemassa (verkkopehvis/verkkopersis, jossa istutaan tuolissa penkkipolttis/penkkipersis). Muutoin säännöt ovat samat kuin keinupolttopallossa. Niissä variaatioissa, joissa pelaajilla on enemmän liikkumatilaa (kuten puupehviksessä) muiden pelaajien suolaamisen yrittäminen voi korostua.