Filippiinit.html

Fernao de Magalhães saapui saarille 1521, jolloin siellä oli jo itsenäisiä kuningaskuntia. Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin kuningas Filip II:n mukaan. Saaria hallittiin Uudesta Espanjasta, jonka pääkaupunkina oli México. Historian tuloksena on aasialainen maa, jossa on paljon latinalaisamerikkalaisia piirteitä. Filippiinit on Itä-Timorin ohella ainoa katolinen maa Aasiassa.

Espanjalais-amerikkalaisen sodan jälkeen 1898 Espanja luovutti saaret Pariisin rauhansopimuksessa Yhdysvalloille 20 miljoonalla dollarilla. Filippiiniläiset olivat jo julistautuneet itsenäisiksi, ja sotivat Yhdysvaltoja vastaan. Sota loppui virallisesti 1901, mutta taisteluja käytiin vielä 1913. Filippiinit kärsi sodassa suurta tuhoa, ja kun viimeiset filippiiniläiset oli lyöty oli kuolleita 600 000^[1]. Toisessa maailmansodassa Japani valloitti saaret ja Filippiineille myönnettiin viimein itsenäisyys sodan jälkeen. Diktaattori Ferdinand Marcos hallitsi vuodesta 1965 25. helmikuuta 1986 asti, jolloin hänet syrjäytettiin. Saaria vaivasivat diktatuurin kukistumisenkin jälkeen kommunistiryhmittymien kapina ja edelleen jatkuva muslimiseparatistien vastarinta. Sotatilan aikana Filippiinit kääntävät lippunsa ylösalaisin, jolloin punainen kenttä on ylempänä.

muokkaa Politiikka

Presidentti ja 24-jäseninen senaatti valitaan kansanäänestyksessä kuusivuotiskaudeksi. Edustajainhuone käsittää 200 suoraan valittua ja enintään 50 presidentin vähemmistöryhmistä nimittää jäsentä. Presidentti nimittää ministerit.

muokkaa Hallinnollinen jako

Filippiinit on jaettu kolmeen maantieteelliseen osaan: Luzon, Visayas ja Mindanao. Maa jakaantuu 18 alueeseen, 81 provinssiin, 117 kaupunkiin, 1 501 kuntaan, ja 41 982 barangayihin.^[2]

Useimmilla valtion virastoilla on alueelliset toimipisteet, jotka palvelevat kunkin alueen provinsseja. Alueilla ei ole erillistä paikallishallintoa, poikkeuksena Mindanaon autonominen alue.

Alue	Nimi	Hallintokeskus
Northwestern Luzon alue	Alue I	San Fernando City, La Union
Cagayan Valleyn alue	Alue II	Tuguegarao City, Cagayan
Central Luzonin alue	Alue III	City of San Fernando, Pampanga
CALABARZONin alue¹ ²	Alue IV-A	Laguna
MIMAROn alue¹ ² ³	Alue IV-B	Calapan City, Oriental Mindoro
Bicolin alue	Alue V	Legazpi City, Albay
Länsi-Visayasin alue³	Alue VI	Iloilo City]]
Keski-Visayasin alue	Alue VII	Cebu City
Itä-Visayasin alue	Alue VIII	Tacloban City, Leyte
Zamboangan niemimaan alue	Alue IX	Pagadian City, Zamboanga del Sur
Pohjois-Mindanaon alue	Alue X	Cagayan de Oro City
Davaon alue]]	Alue XI	Davao City
SOCCSKSARGENin alue¹	Alue XII	Koronadal City, South Cotabato
Caragan alue	Alue XIII	Butuan City
Mindanaon autonominen alue	ARMM	Cotabato City
Cordilleran hallinnollinen alue	CAR	Baguio City
Pääkaupunkialue	NCR	Manila

¹ Nimet ovat kapitalisoitu, koska ne ovat lyhenteitä, sisältäen provinssien tai kaupunkien nimet

muokkaa Maantiede

Filippiinit on 7107 saaren saaristovaltio, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 300 000 km². 11 suurinta saarta muodostaa 94 % koko valtion pinta-alasta. Suurimpien saarten Luzonin ja Mindanaon osuus maan pinta-alasta on yli kaksi kolmannesta. Suurin osa saaristosta on vuoristoista. Rannikolla on sangen vähän tasankoa, joskin Luzonin keskiosassa on laaja ja taajaan asuttu tasankoalue. Maanjäristykset ovat yleisiä. Tärkeimmät joet ovat Cagayan, Pampanga, Abra, Agusan, Magat, Laoang ja Agno. Maan korkein kohta on Mount Apo 2954 m.

Filippiinien kartta

Etäisyyksiä Manilasta:

10 000 km -- San Francisco, Kalifornia
8 000 km -- Honolulu, Havaiji
3 400 km -- Chuuk, Karoliinit
2 900 km -- Tokio, Japani
2 400 km -- Singapore
1 000 km -- Taiwan & Hongkong

muokkaa Talous

Lähes puolet työvoimasta toimii maataloudessa. Riisi ja maissi ovat väestön tärkeimmät ravinnonlähteet. Kookospähkinää, sokeriruokoa, ananasta ja banaania taas viljellään vientiin. Myös puuteollisuus on merkittävässä asemassa, mutta viljelyalan kasvattaminen on verottanut metsiä tuntuvasti. Tärkeimpiä teollisuusaloja ovat tekstiilit, elintarvikkeiden jalostus ja sähkötekniikka. Maassa on muun muassa kuparia (merkittävä vientituote), kultaa, maaöljyä ja nikkeliä. Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotimaahan lähettämät palkat ovat merkittävä ulkomaanvaluutan lähde.

muokkaa Ruokakulttuuri

Filippiiniläinen ruokakulttuuri on jo saanut paljon länsimaalaisia vaikutteita, mutta erikoisuuksiakin on; Balut-muna (keitetty muna, jossa ankanpoikanen jo lähes kuoriutumisvaiheessa) koiranliha, kalan päät, sian nahka (erityisesti arvostetulle vieraalle tarjottu herkku) sekä veriruoat. Alkoholi on varattu lähinnä miehille ja rikkaille.

Paikallinen erikoisuus on kohtuullisen yleinen turo-turo -ravintola (osoita-osoita). Tiskillä asiakas osoittaa haluamiasi ruokia, jonka jälkeen vastaavat ateriat tuodaan pöytään. Lasku pyydetään piirtämällä ilmaan suorakaide (symboloi laskua), jottei tarjoilijan tarvitse juosta pöytään vain kuullakseen, että asiakas pyytää laskua. Ruokailu tapahtuu haarukan ja lusikan avulla.